torstai 27. helmikuuta 2014

Haikea huominen, superpipo ja täydellinen saunakokemus


Kuten nopeimmat tajusivat on minulla tänään haikia huominen, koska eilen saattoi tulla otettua yksi liikaa.
Ja minulta jäi sovittu tapaaminen pyykkien kanssa pois aikataulusta. Toivottavasti minua ei lynkata sosiaalisessa mediassa tämän takia. 
No, odotellessani paheksuvaa kommenttia pääministeriltä voin vaikka kirjoitella tätä blogiani.

Olen taas viettänyt päiviäni ahkerasti töiden parissa, mutta onneksi on niitä vapaitakin päiviä.
No mitähän sitä taas tekisi vapaapäivänään kun kaupunkiinkaan ei jaksa joka päivä lähteä.
No taas tuli tutustutta haukka vuoren tiluksiin lisää.
Tällä kertaa vuorossa oli kartanon kylpylä.

Kyllähän tuossa kehtaa uida

Mikäs sen mukavampaa kuin käydä saunassa ja pulahtaa altaaseen uiskentelemaan.
Ei varmasti mikään, paitsi jos kyseessä on ulkomaisten käsitys saunasta.
Ensimmäinen asia mikä hyppäsi silmille oli kyltti jossa kiellettiin veden heittäminen kiukaalle. 
Kiukaalle ei voi heittää vettä koska se on sähkölaite. No joku on varmaan unohtanut kertoa sen meille suomalaisille että se on vaarallista.
Mutta eipä siitä veden heittämisestä sinällään mitään hyötyä olisi ollutkaan sillä kiuas oli niin kylmä että ei se vesi siitä mihikään olisi höyrystynyt.
No, onneksi sain täydellisen saunakokemuksen kiitos kirjallisten saunomisohjeiden.

Kun olin selvinnyt saunasta pikaisesti ulos (tuli sen verran kylmä siellä että piti lähteä altaaseen lämmittelemään) oli aika hyökätä altaaseen. Olin jo puolimatkassa, mutta hetkinen. Uimalakki meinasi unohtua. Tämä täydellisen hygieenisyyden takaava superpipo, joka päässä ei pääse tapahtumaan vahinkoja että jotain menisi jonnekkin minne ei pitänyt. Muistuttaa minua jostakin muusta...hmm, mitähän se voisi olla.
No kun kondomi oli saatu päähän ja ei ollut pelkoa että saan uima-altaan raskaaksi niin eikun uimaan.
Allas ja kylpylä muutenkin oli erittäin mukava, lukuunottamatta sitä saunaa.
Mutta kyllä tuolla kelpaa käydä, varsinkin kun se sijaitsee käytännössä naapurissa.

Muista aina suojata itsesi kun uit 

Eilen oli sitten taas aika käydä ballinan metropolissa, sillä olu... ruoka alkoi loppua.
Illalla oli myös tiedossa henkilökunnan illanistujaiset cityssä joten kaupunkipäivä siis.
Kaupungissa päivä meni hankkiessa ruokatarpeita sekä muita tavaroita. Yksi asia mikä jaksaa ilahduttaa minua täällä on se että suuria marketteja ei ole. Tesco kyllä löytyy keskeltä kaupunkia ja sieltä saa hyvin perustarpeita, mutta muuten kaiken saa ostettua pienistä kaupoista suoraan kasvattajalta tai kalastajalta.
Myös lihakaupat ovat next leveliä niihin verrattuna mitä suomessa näemme. Ja jokainen paikka haluaa olla ylpeä siitä että tarjoaa vain parjaita lihoja.






 Päätön kävelyni johdatti minut kaupungin halki kulkevalle joelle ja siitä toisel puolel jokkee ja aina kaupungin reunalle saakka. Kaupungin reunalta löytyi iso baari / ravintola nimeltä market kitchen joka oli sisutukseltaan aivan upea. Jos jokin paikka on irkkupubi isolla I:llä niin se on market Kitchen. Muuten vastaan ei tullut mitään ihmettelemisen arvoista. Paitsi yksi pikkuinen kirkko.
Paikallinen Kyrka

River  Moy




Kuten jo aiemmin mainitsin ei oloni ole aivan loistavin tätä kirjoittaessani. Eilis iltana oli todellakin henkilökunnan bileet joissa tuli piipahdettua nopeasti (noin 9h ajan). Mitäpä bileistä voisi sanoa, muuta kuin että hauskaa oli ja tuli vähän tutustuttua työkavereihin töiden ulkopuolella.
Myös aksentit olivat suuressa osassa koska työporukka koostuu puolalaisista, saksalaisista, ranskalaisista, italialaisista, englantilaisista ja on siellä välissä muutama natiivi irkkukin.
Ainakin kielen ymmärtäminen kehittyy.

Kuva voi sisältää tuotesijoittelua. Eikä liity tapahtumiin.
Muuta ihmeellistä tässä välissä ei ole kerennyt vielä tapahtumaankaan, joten jään nauttimaan iltapäiväkahvistani Loungessa ja naureskelemaan ohikulkeville työkavereille jotka kärsivät jonkunlaisista krapulan oireista vieläkin. SItten kotiin laittamaan sushia kullalle valmiiksi odottamaan häntä töistä kotiin.
Näissä näkymissä joudun työskentelemään loungessa.

Loppuun heitellään vielä biisi, joka kiusasi minua unissani.
Nauttikaa


Jotain johonkin liittyvää seuraavassa tekstissä.





torstai 20. helmikuuta 2014

Keittiö, Koiraeläin ja ovi, jonka seksuaalisesta suuntautumisesta heitän poliittisesti epäkorrektin vihjauksen.


Elikkäs nyt on sitten aloitettu hommat haukka vuoren keittiössä. Kolmen päivän jälkeen voin sanoa, että ainakin se tulee opittua ettei ota itseensä niin helposti.
Keittiössä vallitsee aika tiukka kuri ja jos asia ei ole ihan kohdallaan niin siitä kuulee kyllä, olitpa sitten töissä ensimmäistä päivää tai ollut hommissa jo 5 vuotta.
Sen tarkempaan en keittiöstä kerro, ennen kuin saan kuvia annoksista. Mutta sanon vain että on siitä maltodekstriinistä moneksi, en tiennyt että sitä on noinkin montaa erilaista sorttia. Ja kaikki käyttäytyvät eri tavoin riippuen valmistusraaka-aineesta.

Ainut ruokakuva mitä tarttunut mukaan, tässä siis ekanpäivän henksan herkku.
Eli sen takia annos on vähän mitä on.
Ja kyseessä siis konfattu karitsan potka.

Vapaa-aikaa ei päivään hirveästi töiden lisäksi kuulu. Illan muutamat hetket ennen unta kuluvat vaimokkeen kanssa purkaen päivän tapahtumia. Myös tuopillinen olutta kylpyammeessa kelluessa nautittuna rentouttaa mukavasti illalla.
Onneksi työt alkavat vasta iltapäivän puolella, joten myös aamulla on hetki aikaa omille hommille. Kahvin ja suihkun lisäksi aamulla tulee käytyä päärakennuksen Loungessa istumassa lukemassa päivän uutiset. Onneksi matkalla päärakennukselle ehtii aina nauttia maisemista sekä luonnosta. Vaikka matkaa on rakennukselle vain 300-400 metriä niin joka päivä on matkalla jotain uutta. Niin mennessä kuin tullessa.

Illat kuluvat purkavan keskustelun lisäksi myös
näissä aktiviteeteissä.

Joka aamuna on joku hurja peto vastassa, tällainen koiraeläin maanantaina

Kyllä vehreä nurmikko on mukavampi kuin loska
Myös "kotona" pyöriessä alkaa tulla talo tutuksi. Vaikka puitteet ovat hulppeat niin pieniä vikoja löytyy.
Henkilökohtaisena lempparinani makuuhuoneen ovi, joka ei suostu menemään kiinni. Ja jos sen saa kiinni niin suosiolla se ei aukea. Onneksi makuuhuoneessa on kylppäri niin ei tarvitse matkalla aamupissalle taistella kyseisen kiusankappaleen kanssa.
Talot on myös rakennettu vähän kevyemmin kuin talot johon olen suomessa tottunut. Varsinkin elämän äänet saattavat kuulua naapurin puolelle. Ainakin naapurin lasten kiukuttelu kantautuu omaan olohuoneeseen. 

Arkistokuvaa, kyseinen ovi ei liity uutiseen.

Olen myös "ilokseni" löytänyt niin sanotun writers blockin, eli tekstin tuottaminen on vaikeaa.
Siksi minulla onkin välillä ollut niin hauskaa päivittää blokia, mutta teen sen silti teille kaikille.

Kollaasi siitä miten ihmistä voi kirjoittaminen hajottaa.




Katsotaan mitä sitä sitten seuraavaan tekstiin keksii...

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Haukka Vuori, Kreivi Majo ja Oikeuspiha

(varoitus: seuraava teksti ei sisällä valokuvia)

Sunnuntai, matka takana ja vapaapäivä edessä.
Kuinkahan sitä päivänsä käyttäisi? Tietenkin tutustumalla lähialueisiin!

Aamuni alkoi rauhallisesti heräillen ja pikkuhiljaa aamukahvin juomisen lomassa alkoi tajuta, että nyt sitten on oikeasti Irlannissa ja perillä. Omassa talossa.

Eli ensimmäisenä tutkimaan taloa. Ja tutkittuani sitä voin sanoa, että ainakaan tilasta ei tule puutetta.
Talo sisältää 4 makuuhuonetta, 2 kylpyhuonetta, joista toinen omassa makkarissa ja toisessa kylpyamme. 2 toilettia, keittiön, ruokailuhuoneen, olohuoneen ja kodinhoitohuoneen. Takapihalta löytyy myös terassi.
Tämähän on kartano!
Tästä voi syntyä vaan ongelma, kun ei enää halua takaisin pieneen kerrostaloasuntoon. Linnoittaudun tänne enkä tule pois.

Master Bedroom

Yksi kolmesta muusta makkarista.
Tämä nykyään toimii vaatehuoneenani

The Main entrance


Ruokailuhuone

ja elämishuone

Talon julkisivusta



Kun talo oli tutkittu oli aika lähteä tutkimaan ympäristöä, 
eli Haukka Vuoren (Mount Falcon) tiluksia ja päärakennusta. 
Antaa kuvien puhua puolestani

Mount Falconin alkuperäiset omistajat
viimeisessä asuinpaikassaan

Luonto-ohjelmaa: Miksi kaislat kasvavat metsässä



Lakeside

Trout Lake







Mount Falcon







Voi kaivo


Kun ympäristö (päälle sata aaria pihaa) alkoi olla hallussa, hyppäsimme taksiin ja lähdimme lähimpään kaupunkiin Ballinaan ruoka ostoksille. Ballinahan on Moy joen rannalla sijaitseva Mayo:n maakunnan lohestus keskus. Naureskelin että maakunta on siis County Mayo, eli entinen kreivikunta jota on hallinnut Count Mayo (Kreivi Majo). Lieköhän ollut nimeltään Hellman.
Mutta, laitetaan nyt muutama kuva myös kaupungista.






Muistomerkki Irlannin vapauden puolesta taistelleille.


Ruuanlaittoa ja keittiön tapahtumia tuleekin seuraavassa kunnon tekstissä.