torstai 20. helmikuuta 2014

Keittiö, Koiraeläin ja ovi, jonka seksuaalisesta suuntautumisesta heitän poliittisesti epäkorrektin vihjauksen.


Elikkäs nyt on sitten aloitettu hommat haukka vuoren keittiössä. Kolmen päivän jälkeen voin sanoa, että ainakin se tulee opittua ettei ota itseensä niin helposti.
Keittiössä vallitsee aika tiukka kuri ja jos asia ei ole ihan kohdallaan niin siitä kuulee kyllä, olitpa sitten töissä ensimmäistä päivää tai ollut hommissa jo 5 vuotta.
Sen tarkempaan en keittiöstä kerro, ennen kuin saan kuvia annoksista. Mutta sanon vain että on siitä maltodekstriinistä moneksi, en tiennyt että sitä on noinkin montaa erilaista sorttia. Ja kaikki käyttäytyvät eri tavoin riippuen valmistusraaka-aineesta.

Ainut ruokakuva mitä tarttunut mukaan, tässä siis ekanpäivän henksan herkku.
Eli sen takia annos on vähän mitä on.
Ja kyseessä siis konfattu karitsan potka.

Vapaa-aikaa ei päivään hirveästi töiden lisäksi kuulu. Illan muutamat hetket ennen unta kuluvat vaimokkeen kanssa purkaen päivän tapahtumia. Myös tuopillinen olutta kylpyammeessa kelluessa nautittuna rentouttaa mukavasti illalla.
Onneksi työt alkavat vasta iltapäivän puolella, joten myös aamulla on hetki aikaa omille hommille. Kahvin ja suihkun lisäksi aamulla tulee käytyä päärakennuksen Loungessa istumassa lukemassa päivän uutiset. Onneksi matkalla päärakennukselle ehtii aina nauttia maisemista sekä luonnosta. Vaikka matkaa on rakennukselle vain 300-400 metriä niin joka päivä on matkalla jotain uutta. Niin mennessä kuin tullessa.

Illat kuluvat purkavan keskustelun lisäksi myös
näissä aktiviteeteissä.

Joka aamuna on joku hurja peto vastassa, tällainen koiraeläin maanantaina

Kyllä vehreä nurmikko on mukavampi kuin loska
Myös "kotona" pyöriessä alkaa tulla talo tutuksi. Vaikka puitteet ovat hulppeat niin pieniä vikoja löytyy.
Henkilökohtaisena lempparinani makuuhuoneen ovi, joka ei suostu menemään kiinni. Ja jos sen saa kiinni niin suosiolla se ei aukea. Onneksi makuuhuoneessa on kylppäri niin ei tarvitse matkalla aamupissalle taistella kyseisen kiusankappaleen kanssa.
Talot on myös rakennettu vähän kevyemmin kuin talot johon olen suomessa tottunut. Varsinkin elämän äänet saattavat kuulua naapurin puolelle. Ainakin naapurin lasten kiukuttelu kantautuu omaan olohuoneeseen. 

Arkistokuvaa, kyseinen ovi ei liity uutiseen.

Olen myös "ilokseni" löytänyt niin sanotun writers blockin, eli tekstin tuottaminen on vaikeaa.
Siksi minulla onkin välillä ollut niin hauskaa päivittää blokia, mutta teen sen silti teille kaikille.

Kollaasi siitä miten ihmistä voi kirjoittaminen hajottaa.




Katsotaan mitä sitä sitten seuraavaan tekstiin keksii...

1 kommentti:

  1. Vaikuttaa jo nyt tää sun blogi tosi hyvälle,enpä olis ikinä uskonu että blogia alat kirjottaa, mutta selkeestikkin sullon piileviä kykyjä, kirjotat ihan tosi hauskalla tavalla:)!

    VastaaPoista